Yritysten on helppo tunnistaa näkyvät kustannukset: investoinnit, henkilöstö, markkinointi ja teknologia. Paljon vaikeampi on tunnistaa ja myöntää kustannuksia, joita ei kirjata minnekään, mutta joiden vaikutus tuntuu suoraan kasvussa ja kannattavuudessa. Näistä merkittävin on päättämättömyys.
Päättämättömyys on näkymätön kustannus yrityksessä
Päättämättömyys ei ole rivikohta tuloslaskelmassa, mutta se näkyy arjen tasolla hyvin konkreettisesti. Kasvu hidastuu. Markkinointi menettää tehonsa. Asiakashankinnan kustannukset nousevat. Markkinaosuus pienenee, koska kilpailijat eivät odota.
Työssäni näen usein tilanteita, joissa yrityksen asiakashankintakone ei toimi lainkaan optimaalisesti. Data kertoo selvästi, mitkä osat prosessista vuotavat ja mitä korjaaminen edellyttäisi. Simulaatiot näyttävät lähes kirurgisen tarkasti, millaista taloudellista hyötyä korjausliikkeet toisivat. Kaikki tarvittava informaatio on siis olemassa.
“Palataan tähän myöhemmin” – lause, joka maksaa eniten
Silti aivan ratkaisun kynnyksellä kuuluu liian usein tuttu toteamus: “Palataan tähän myöhemmin. Täytyy miettiä.”
Kun asiaan palataan kuukausien päästä, käy usein ilmi, että mitään ei lopulta tehty.
On tärkeää ymmärtää, mistä tämä johtuu. Ihmisen aivot on rakennettu suojelemaan meitä uhkilta, ja muutokseen liittyvä epävarmuus tuntuu uhkalta. Tämä on luonnollista ja inhimillistä. Mutta liiketoiminnan näkökulmasta reaktio voi olla vaarallinen. Jos päätöksiä siirretään siksi, että tunne varoittaa muutoksesta, eikä siksi, että data olisi epäselvää, yritys alkaa tahattomasti ohjata toimintaansa primitiivisellä mekanismilla, ei analyysillä.
Kolme kysymystä, jotka paljastavat päättämättömyyden hinnan
Tämän vuoksi jokaisen johtajan kannattaa pysähtyä kriittisen päätöksen äärelle ja kysyä kolme olennaista kysymystä:
1. Siirrynkö päätöstä siksi, että se tuntuu epämukavalta – vai siksi, että minulta puuttuu data?
2. Onko päätöksen lykkääminen todella turvallisempi vaihtoehto kuin sen tekeminen?
3. Mitä tämä päätös jättäisi ansaitsematta seuraavan kuukauden, kvartaalin tai vuoden aikana?
Nämä kolme kysymystä paljastavat nopeasti, onko kyse todellisesta harkinnasta vai päättämättömyyden aiheuttamasta riskin välttelemisestä.
Akateeminen tutkimus osoittaa selvästi, että hitaasti päätöksiä tekevät yritykset jäävät tuloksessa merkittävästi jälkeen kilpailijoistaan. Samoin tiedetään, että markkinoille myöhässä tuleminen syö potentiaalisen markkinaosuuden usein pysyvästi. Päättämättömyys ei siis ole riskin välttämistä – se on riski.
Dataohjattu päätöksenteko poistaa epämääräisyyden
Tämä ymmärrys on ollut lähtökohta Kallio AI:n kehittämälle dataohjatulle päätöksentekomallille. Sen tarkoituksena ei ole nopeuttaa päätöksentekoa väkisin, vaan poistaa päätöksiin liittyvä epämääräisyys. Kun yrityksellä on selkeä näkyvyys nykytilaan, realistiset simulaatiot eri vaihtoehdoista ja täsmälliset arviot päätösten taloudellisista vaikutuksista, tunnetason epävarmuus väistyy luonnollisesti. Päätös syntyy, koska sen perustelut ovat kiistattomat.
Mallin vahvuus on siinä, että se näyttää selkeästi, mitä päätöksen tekeminen tuottaa – ja mitä päätöksen viivyttäminen maksaa. Kun johtoryhmä näkee tämän eron konkreettisesti, päätöksistä tulee paitsi parempia myös johdonmukaisempia. Yritykset huomaavat nopeasti, että ne alkavat investoida vain siihen, mikä tuottaa mitattavaa kasvua. Markkinointi terävöityy, asiakashankinnan kustannukset laskevat ja strateginen suunta kirkastuu.
Päättämättömyys ei poista epävarmuutta se kasvattaa sen hintaa
Lopulta kyse on siitä, miten yritys suhtautuu epävarmuuteen. Päättämättömyys ei poista epävarmuutta – se vain kasvattaa sen hintaa. Data ei poista kaikkia riskejä, mutta se tekee niistä hallittavia ja avaa tien järkeviin päätöksiin.
Kun maailma muuttuu nopeammin kuin yritysten päätöksenteko, ei päätösten siirtäminen ole enää turvallinen valinta. Turvallisin valinta on perusteltu valinta.
Kallio AI:n tehtävä on varmistaa, että tällaiset päätökset syntyvät ajoissa, selkeästi ja faktojen ohjaamina. Kun päätökset perustuvat dataan eikä epävarmuuteen, yritys kulkee väistämättä kohti parempaa kannattavuutta ja vahvempaa kilpailuasemaa.